Yhteydenpito on kehittynyt läpi ihmiskunnan historian. Kaikki muistavat varmaan lapsuudestaan intiaanitarinat, joissa Punanahat viestivät toisilleen savumerkein. Kirjekyyhkyt ovat ainakin osalle ihmisistä tuttuja ja osa saattaakin tietää, että maratoni on perua kreikkalaisesta tarusta, jonka mukaan kreikkalainen sotilas Feidippides juoksi Marathonin kylästä Ateenaan ilmoittamaan persialaisten lyömisestä Marathonin taistelussa. Matka Marathonin ja Ateenan välillä on noin 40 kilometriä. Tarun mukaan sotilas kuoli Ateenaan päästyään, mutta maratonjuoksun taru jäi elämään.
Ennen rautateiden yleistymistä 1850-luvulle asti Yhteydenpito yli 100km:n matkoilla oli erittäin haastavaa Venäjällä, jonka osa Suomi oli. Keski-Euroopassa kehitys oli nopeampaa ja siellä asutus oli muutenkin tiheämpää, jonka vuoksi siellä yhteydenpito oli jo muutenkin helpompaa.
Postin kulku helpottui vielä huomattavammin 1900-luvulla lentopostin myötä. Puhelimen yleistyminen nopeutti akuuttien asioiden hoitamista, ja kun matkapuhelimet yleistyivät, niin asioiden hoitaminen muuttui vielä nopeammaksi.
Kirjekyyhkyjen hyvän suunnistuskyvyn uskotaan perustuvan maan magneettikenttään. Niiden lentonopeus on noin 60km/h.
Pariisin piirityksen aikana vuosina1870-1871, sinne lähetettiin kirjekyyhkyillä yli miljoona tiedotusta. Ranskan armeijan kirjekyyhky ansioitui ensimmäisen maailmansodan aikana lähettäessään vaikeassa tilanteessa viestin rintamalta päämajaan. Se lensi myrkkykaasujen läpi ja kuoli tehtävää suorittaessaan.
Puhelimen keksi noin vuonna 1849 italialainen Antonia Meucci.
Puhelinkeskukset eivät olleet alkujaan automatisoituja, vaan käsivälitteisiä. Nykyään puhelinkeskukset ovat automatisoituja. Suomen ensimmäinen automatisoitu puhelinkeskus tuli Helsinkiin vuonna 1922. Sen jälkeen puhelinkeskuksia alettiin automatisoida. Automatisointi oli sen verran hidasta, että viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskukset lopettivat toimintansa vasta 26.maaliskuuta 1980. Puhelut Eurooppaan automatisoitiin 1970-luvulla ja käytännössä seuraavalla vuosikymmenellä kaikkialle maailmaan. Autoradioverkko avattiin Suomessa TeliaSoneran edeltäjän Posti- ja lennätinlaitoksen toimesta vuonna 1971. Se oli Suomen ensimmäinen· matkapuhelinverkko. Vuosina 1981 ja 1982 Pohjoismainen matkapuhelinverkko NMT aloitti toimintansa. Se toimi uudemman GSM-verkon rinnalla tarpeettomana lakkauttamiseensa asti 2002.
Vaikkakin matkapuhelinverkko oli jo olemassa, matkapuhelimet yleistyivät vasta 1990-luvulla, niiden 70 ja 80-lukuisen korkean hinnan ja epämukavuuden vuoksi.
Internet luotiin 1960-luvulla Yhdysvaltain puolustusvoimien käyttöön. 1990-luvulla se kaupallistettiin, ja ihmiset alkoivat käyttämään internetiä. Tämä, kuinka riippuvaisia internetistä ihmiset ovat, tuntui varmaan silloin epätodelliselta, mutta nyt voi vain harmikseen todeta sen olevan totta.
Lähteet: www.wikipedia.fi
Haastattelimme senioritalon asukkaita:
Haastattelussa:
Pekka Palomäki, 72
Eero Repo, 76
1. Miten pidät yhteyttä ihmisiin?
He pitävät yhteyttä sähköpostilla ja kirjeillä enimmäkseen.
Ennen puhelimella, nykyään vähemmän.
2. Käytätkö tietokonetta?
Pekka on ruvennut käyttämään tietokonetta. Kun tietokoneet tuli ne olivat huoneen kokoisia ja hyvin kalliita, siksi niitä oli hyvin vähän.
3.Tiedätkö mikä on internet, käytätkö sitä, entä millä sivuilla käyt?
Pekka käyttää internetiä joka toinen päivä, viettää aikaa selaillen Googlea.
4. Oletko kuullut Facebookista? Mitä tiedät siitä?
Pekka ja Eero tietävät mikä Facebook on. Eeron vaimo käyttää Facebookkia, mutta itse ei käytä, sillä ei halua jättää nimeään internetiin. Sieltä löytyvät kaikki sukulaiset. Facebook on heidän mielestä tauti, joka leviää.
5. Miten sinun nuoruudessasi pidettiin yhteyttä?
Soitettiin puhelinkeskukseen, siellä olevat naiset yhdisti puhelun minne pyysi. Soittaessa jolekulle ei kannattanut kertoa yksityisiä asioita, sillä puhelinkeskuksen naiset kuuntelivat puhelut ja juorusivat kaiken kylällä. Puhelinta oli kolmenlaatuisia. Oli tavallinen puhelu, pikapuhelu ja salamapuhelu. Kaikki olivat erihintaisia. Salamapuhelu oli kallein, koska se yhdistettiin heti, kun taas tavallista puhelua soittaessa joutui odottamaan pitkään.
Heidän nuoruudessaan myös kokoonnuttiin ja järjestettiin tapaamisia.
6. Minkälaisia yhteydenpitovälineitä sinulla on?
Pekalla on iPhone ja internet, mutta ei lankapuhelinta.
Eerolla on matkapuhelin ja internet.
He ovat hieman harmissaan, sillä myyntiin tulee aina vain vaikeampi käyttöistä elektroniikkaa.
7. Miten suhtaudut uutisiin? Seuraatko uutisia? Järkyttävin uutinen.
Heidän mielestään on hyvä tietää, mitä maailmalla tapahtuu.
Molemmat seuraavat uutisia hyvin tarkasti.
Pekan mielestä järkyttävin uutinen oli kun, JFK murhattiin.
Eeron mielestä järkyttävin uutinen oli kun, talvisota syttyi hänen ollessaan pieni.
8. Voitko kertoa meille miten viestintä on muuttunut vuosien saatossa? Mikä on suurin muutos?
Heidän mielestään nykyään viestit kulkevat jopa liian nopeasti, esimerkiksi, jos maailman toisella puolella joku saa surmansa, 20 minuutin kuluessa se tiedetään jo kotimaassa.
Kysymys on tuoko se turvallisuuden tunnetta vai pelkoa?
9. Ensimmäinen kokemus matkapuhelimien kanssa?
Ensimmäinen kokemus matkapuhelimiin oli lääkäri johtoryhmässä, siellä sitä kokeiltiin.
Autopuhelimet tulivat ja ne painoivat n. 50kg ja veivät paljon takakonttitilaa.
Ne maksoivat noin 12000-13000mk.
10. Kerro meille miten tv-ohjelmat ja niiden aihepiirit ovat muuttuneet niistä ajoista kun televisiot tulivat.
Teekkarit tekivät ensimmäisen tv-lähetyksen Tampereella.
Silloin esitettiin paljon asiapitoisia ohjelmia tiettyinä päivinä.
Tv maksoi hyvin paljon.
Lähetyksien varmuus vaihteli paljon.
Sen ajan kuvaputki tv:t painoivat paljon.
Nykyään ei niin kestäviä tv:tä.
Haastattelimme
Eero Repoa
sekä Pekka Palomäkeä
Teksti: Mattias Ots, Emil Laitinen ja Lari Hämäläinen
Kuvat: Emil Laitinen, Lari Hämäläinen ja Mattias Ots
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|